Asiaa vaaliteemoista ja -lupauksista

Nyt lienee viimeiset hetket kirjoittaa vaaliteemoistani ja -lupauksistani täällä blogissa. Näitä asioita olen käsitellyt toistaiseksi vain ns. kenttätyössä.

En alunperin suunnitellut antavani vaalilupauksia, mutta koska YLE:n vaalikone sellaisia kyseli, niin otin haasteen vastaan; päätin tehdä eron muihin ehdokkaisiin lupaamalla ja tekemällä jotain konkreettista – ei turhia puheita (katso esimerkkejä). Tästä syntyi myös itselleni vaalislogan (”Tekoja. Ei turhia puheita.”).

Päivitän tätä kirjoitusta sitä mukaa, kun vaalilupaukseni täyttyvät.

Vaaliteemat
1. Talous – Vantaan talous on ongelmissa – se on suuri haaste päättäjille ja koen pystyväni olemaan hyödyksi sen ratkaisemisessa.
Taustaa: Yrittäjänä ja piensijoittajana talouteen liittyvät asiat kiinnostavat kovasti. Olen myös alkanut erikoistumaan ns. turnaround-asiantuntijaksi (lue lisää) ja rajoitteellisen budjetin maksimihyödyntäjäksi. 
2. Sähköinen asiointi – Suomi on sähköisen asioinnin kehitysmaa, Vantaa mukaanlukien. e-Vantaa voisi olla joustava, tehokas ja edullinen tapa palvella kuntalaisia.
Taustaa: Olen sähköisen asioinnin puolestapuhuja – HST-kortti ja Mobiilivarmenne ovat oikea tie sähköisen asioinnin kehittämisessä – pankkien monopolista tunnistautumisessa täytyy päästä eroon!
3. Nuorten syrjäytyminen – Vaikea aihe, joka on (valitettavasti) myös trendikäs vaaliteema talouden ohella. Meidän on toimittava nyt tai käsissämme tikittävä aikapommi laukeaa lähivuosina.
Taustaa: Useimmat ovat nähneet mitä nuorten syrjäytyminen käytännössä tarkoittaa, samoin minä. Nuorten hyvinvointi on asia, johon on panostettava asianmukaisesti. He ovat kuntamme ja maamme tulevaisuus.

Vaalilupaukset ja toimet
1. Tarjoan ammattitaitoni kunnan ja kuntalaisten käyttöön järjestämällä sähköisen asioinnin tukipalvelun (HST-kortti ja mobiilivarmenne).
Toimet: Suunnitelma tukiportaalista luonnosteltu (25.10.2012)
2. Selvitän, kuinka kunta voisi hyödyntää maailmalla jo hyväksi todettuja sähköisen asioinnin malleja.
Toimet: TBD (25.10.2012)
3. Olen mukana kehittämässä uusia toimintamalleja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn ja jo syrjäytyneiden auttamiseksi.
Toimet: olen ilmoittautunut mukaan Kansalaisareena Ry:n kampanjaan mentoriksi. Lue lisää taustoista ja projektista: Vantaan Sanomat. (25.10.2012)

Vantaan taloustilanne ja kuinka se tulisi korjata

Vantaa on taloudellisissa ongelmissa. Velkaa oli vuoden 2011 lopussa 830 miljoonaa euroa, kun samaan aikaan verotuloja kertyi vuodessa 835,6 miljoonaa euroa. Mikäli taloussuunnitelma 2012-2015 toteutuu suunnitelmien mukaisesti, on lainaa 2015 lopussa n. 1,35 miljardia. Vuodesta 2007 vuodenvaihteeseen 2012 velkamäärä on kasvanut n. 300 miljoonalla. Miksi asian pitäisi kiinnostaa kuntalaisia, missä mättää ja miten tilanne korjataan?

Vantaan huono taloustilanne ei ole tullut yllätyksenä. Koko 2000-luvun ajan on mm. kärsitty investointivajeesta ja lainaa on jouduttu ottamaan lisää kulujen kattamiseksi. Siitä huolimatta mitään ei ole tehty asian korjaamiseksi – paitsi nyt, kun ollaan selkä seinää vasten. Kuntalaisille tämä leväperäinen taloudenhoito näkyy nyt ja tulevaisuudessa verojen korotuksina, palveluiden leikkaamisena, palveluiden laadun heikkenemisenä ja tukien karsimisena. Näin muutamia vaikutuksia mainitakseni.

Taloustilanteen parantamiseksi on luotu Vantaan talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma. Dokumentti on 56 sivua pitkä, jonka pääkohtia ovat mm.:
– kunnan väestönkasvua rajoitetaan
– investoinnit jäädytetään
– ei irtisanomisia tai lomautuksia taloudellisista syistä
– säästetään palveluista
– myydään tarpeeton omaisuus
– jne.

Lyhyesti: juustohöylä vedetään tasaisesti koko kunnan läpi, säästetään siis kaikesta vähän. Näillä toimilla pitäisi pystyä säästämään n. 40 miljoonaa euroa vuoteen 2016 mennessä. Velka ei siis tule näillä toimenpiteillä lyhenemään yhtään. Lisähaasteena on jo näköpiirissä lainamarginaalien ja korkojen nousu – näistä voi nopeasti muodostua miljardin euron lainakannalla kymmenien miljoonien eurojen lisäkorot. Tällä mallilla juustohöylä viiltää taas, jotta uusi vaje saadaan katettua. Kohta emme puhu enää asutuskeskusten slummiutumisesta, vaan Vantaan slummiutumisesta.

Omat ehdotukseni tilanteen parantamiseksi
Olen sitä mieltä, että niin Suomen, kuin kuntienkin taloutta tulisi hoitaa yrityksenomaisesti. Yrityksen tarkoitus olisi tässä tapauksessa toimia kannattavasti sekä mahdollisesti tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Kunnan tapauksessa nämä ”osakkeenomistajat” olisivat siis kuntalaisia; jos kunta onnistuu tavoitteissaan, sen pitäisi näkyä esimerkiksi edullisimpina ja parempilaatuisina peruspalveluina.

Haen analogiaa yrityksistä, koska liian usein kuntien taloutta paikataan lainarahalla ilman kyseenalaistamista. Mikä yritys tilikauden päätteeksi toteaa tehneensä massiiviset tappiot ja samaan hengenvetoon laittaa lainapaperit sisään kattaakseen ne, aivan kuten se olisi normaali toimenpide? Ei mikään. Toimintaa ja kannattavuutta tulee seurata jatkuvasti ja tarvittaessa reagoida nopeasti. Jos toiminta on tappiollista, hälytyskellojen on soitava.

Ja sitten lainanhoito. Vantaalla ollaan päätymässä toteutukseen, jossa lainamäärän ei pitäisi kasvaa (konditionaali siksi, koska en usko että tähän päästään). Tämä on mielestäni ongelma, koska mitään ratkaisua velkaongelmaan ei ole keksitty. Todetaan vain, että näin ongelma ”pysyy kurissa”, mikä taas ei pidä paikkaansa mm. korkoriskin vuoksi – asia johon emme voi juuri vaikuttaa. Uutta lainaa tulisi ottaa vain sen verran kuin on täysin välttämätöntä ja kokonaislainamäärä tulisi mielestäni vähentyä niin pian kuin mahdollista. Ehkä maltillisesti, mutta kuitenkin.

Miten tämä olisi mahdollista? Tässä muutamia ajatuksiani.

1) Kunnallisveron maltilinen korotus – Vantaa on sitoutunut olemaan nostamatta kunnallisveroa (vuonna 2012: Vantaa 19,00%, Suomi keskimäärin 19,25%, korkein 21,75%, matalin 16,25%) vuoden 2013 loppuun asti. Kunnallisveroa olisi pitänyt nostaa jo vuoden 2013 alusta vähintään 0,25%, mieluummin 0,50%. Tämä olisi tuonut kassaan lisää verotuloja 10-20 miljoonaa euroa vuodessa (1% korotus = 40m€) ilman, että kukaan olisi sitä omassa arjessaan huomannut.

2) Henkilöstölinjauksen uudelleenmäärittely
Henkilöstökulut ovat yksi suurin menoerä talousarviossa (476 m€ / 1462 m€ vuonna 2012). Useimmiten yritysten ollessa taloudellisesti haastavassa asemassa, kuluja lähdetään etsimään ensimmäisenä juuri tällaisista isoista menoeristä. Vantaalla todettiin seuraavaa: ”Irtisanomiset ja lomautukset taloudellisella perusteella eivät voi tulla kysymykseen, koska ne vaikuttavat Vantaan kaupungin omien 1990-luvun kokemusten mukaan voimakkaasti työnantajamaineeseen.” Eli paras työkalu jätetään heti kättelyssä pöydälle – syyksi riitti kokemukset yli 20 vuoden takaa, jolloin maailma näytti hyvin erilaiselta. Irtisanomiset ja lomautukset ovat aina traagisia, mutta tässä tapauksessa kissa olisi otettava rohkeasti pöydälle. Muuten laskun maksavat loppupeleissä kuntalaiset, eli sinä ja minä.

3) Sähköisen asioinnin kehittäminen ja innovatiivisten ratkaisujen toteuttaminen 
Pidän häiritsevänä sitä, ettei suunnitelmassa ole yhtään ns. innovatiivista ratkaisua kuluissa säästämiseksi. Kaikki perustuu leikkauksiin, jolloin vanha toimintatapa, palvelu ym. jää elämään, mutta huonompilaatuisena. Tarvitsemme todellisia innovaatioita, jotka muuttavat palvelun toteutustavan ja muuttavat samalla kustannusrakenteen paremmaksi.

Sähköinen asiointi taasen on Vantaalla ja muuallakin Suomessa lapsenkengissä. Mallia voisimme ottaa etelänaapuristamme, Virosta. Meillä on tarvittava infra näiden palveluiden toteuttamiseksi (HST-kortti, Mobiilivarmenne), mutta kunnat ja valtio eivät ole ymmärtäneet niiden hyötyjä ja erityisesti markkinoinnin välttämättömyyttä. Lopputulos: jonotamme puhelimella neuvoloiden palvelunumeroihin kymmeniä minuutteja, äänestämme edelleen paperilapuilla… lista on loputon.

Vantaa voisi tehostaa toimintaansa innovoimalla ja kehittämällä sähköistä asiointia. Ensiksi mainittu tietenkin vaatisi propellipäiden kuten allekirjoittaneen osallistumista, mutta sähköisen asioinnin prosessit ovat helpommin määriteltävissä ja toteutattavissa. Vantaan ratkaisu: ”luovutaan 1.1.2012 alkaen käyttösuunnitelmaan sisällytetystä sähköisen asioinnin asiantuntijan vakanssin käyttöönotosta (olemassa olevan toiminnan karsinta, 0,050 milj.euroa, 1 henkilötyövuosi)ƒ Riskianalyysi: kehittäminen hidastuu”. Tämä ja monet muut vastaavat maininnat kertovat karua totuutta – Vantaasta ei olla kehittämässä sähköisen asioinnin edelläkävijäkuntaa.

Asiat voisivat olla toisinkin. Äänestä.

Lähteitä: Veronmaksajien keskusliitto 

Tervetuloa!

Kirjoittelen blogissani monenlaista asiaa, mutta syksyllä 2012 tulen käsittelemään lähinnä kunnallisvaaleihin liittyviä kysymyksiä. Olen ehdolla Vantaalla numerolla 408 (PS).