Vantaan kaupungin luottamuselinten henkilövalinnat 2013-2016

Vantaan kaupunginvaltuusto on päättänyt kokouksessa 28.1.2013 luottamuselinten henkilövalinnoista. Vaikka kuntavaaleissa oma menestys ei riittänyt valtuustopaikkaan, sain nyt pientä lohtua Vapaa-ajan lautakunnan varajäsenyydestä (varsinainen jäsen: Juha Juntunen, PS). Vapaa-ajan lautakunta koostuu toimikaudella 2013-2016 yhteensä 17 jäsenestä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen.

Itselleni tämä valinta tarkoittaa merkittävää lisäpanostusta kuntapolitiikkaan.

Tästä on hyvä jatkaa.

 

Ylioppilaskirjoitukset sähköisesti vuonna 2016

Ylioppilaskokeiden toteuttamista sähköisesti on suunniteltu jo vuosia. Hyödyt tästä ovat ilmeiset, mutta näemmä haasteita on enemmän kuin tarpeeksi, koska ensimmäisiä toteutuksia saa odottaa vielä kolme vuotta. Ylioppilaskirjoitukset kokonaisuudessaan on toteuttaa sähköisesti vuonna 2019 (lähde: Yle Kainuu).

Seuraan tätä ylioppilaskirjoitusten sähköistämistä erityisellä mielenkiinnolla, koska osallistuin kaverini kanssa Venture Cup yritysideakilpailuun vuonna 2004 juurikin ohjelmistolla, jota käytettäisiin ylioppilaskirjoituksissa. Tuolloinen ”asiantuntijaraati” piti ideaa naurettavana ja totesi, että mikäli sähköinen toteutus joskus näkee päivänvalon, pienillä tai startup-yrityksillä ei olisi tuohon kenttään mitään asiaa. Lienee sanomattakin selvää, mitä ajattelin palautteesta, tuomaristosta ja sitä kautta koko kilpailusta. Myönnettäköön, että olimme tuolloin edellä aikaamme.

Olisiko jo aika luopua pakkoruotsista?

Viime päivinä on taas käyty vilkasta keskustelua pakkoruotsista ja sen poistamisesta. Syynä tällä kertaa elinkeinoelämän tarpeet itärajalla, jossa mm. myyjien venäjänkielentaidolla olisi käyttöä venäläisten turistivirtojen jatkuvasti kasvaessa. Joissakin Itä-Suomen kouluissa onkin haettu erityislupaa, jotta oppilaat voisivat opiskella ruotsin sijaan venäjää. Ketään tuskin yllätti, että pitkän hakuprosessin päätteeksi näytettiin punaista valoa.

Itse olen ehdottomasti pakkoruotsin lakkauttamisen kannalla. Olemme tällä hetkellä historiamme vankeja ja käytämme arvokkaita resursseja ”toisen kotimaisen” opiskeluun. Eli kielen, jota puhuu äidinkielenään suunnilleen yhtä paljon kuin suomeakin. Kummallakaan kielellä ei tee yhtään mitään, kun poistumme maan rajojen ulkopuolelle. Markkinanakin Ruotsi on niin pieni, ettei sitä voi käyttää perusteluna (vertaa vaikkapa Saksaan tai Kiinaan).

Mitä sitten pakkoruotsin tilalle? Mahdollisuus ruotsin kielen opiskeluun voisi säilyä jatkossakin. Pakkoruotsista olisi tehtävä ensisijaisesti vapaaehtoista opiskelua koko Suomessa – ne, ketkä eivät koe ruotsia hyödylliseksi, voisivat opiskella jotain muuta. Tarjolla tulisi olla vanhojen kestosuosikkien (saksa, ranska) lisäksi myös ainakin espanja, venäjä ja kiina.

Tällä muutoksella nostettaisiin oppilaiden motivaatiota ja parannettaisiin Suomen ja suomalaisten mahdollisuuksia menestyä globaalissa kilpailussa, joka vain kovenee tulevaisuudessa.

Toivottavasti teemme järkeviä päätöksiä jo lähivuosina.