Intex Aqua Fish

Syksyllä 2014 vaihdoin iPhone 4:n suomalaiseen SailfishOS-käyttöjärjestelmää käyttävään Jollaan. Puhelin on toiminut käyttöjärjestelmän kehittymisen myötä kohtuullisen hyvin, mutta miksipä rautaa ei päivittäisi parin vuoden välein etenkin jos sen voi tehdä melko edullisesti.

Markkinoilla on vain muutama puhelin, joilla pääsee Jollan SailfishOS-käyttöjärjestelmän makuun; Jolla 1 (poistunut myynnistä), Jolla C (rajoitettu kehittäjäversio, ei saatavilla), Turing Phone (keskeneräinen, esikatselu-versioita toimitettu), sekä Intexin Aqua Fish.

intex_aqua_fish

Kuva 1. Intex Aqua Fish

Aqua Fish on käytännössä käytännössä sama puhelin kuin Jolla C – ulkonäön osalta vain takakuori erottaa nämä kaksi kaunotarta. Ohjelmistopuolella on myös tehty kevyttä paikallistamista Gaana-musiikkipalvelun ymppäämisellä mukaan. Puhelinta saa (ainakin toistaiseksi) ostettua Ebay.in ja Ebay.com -sivustoilta n. 90 euron hintaan (+toimitus n. 25e, tullaus n. 25e).  Ensiksimainitussa pyydetään käsittääkseni Paisapay-maksuprosessoria varten henkilöllisyystodistusta, jonka vuoksi tilasin omani Ebay.comista käyttäen olemassa olevaa Paypal-tunnustani. Toimittaja oli molemmissa tapauksissa sama. Paketti oli kädessä n. 12 päivää tilauksesta.

Aquafishin pakkauslaatikko

Aquafishin myyntipakkaus

Puhelin on pakattu oikein näyttävästi ja antaa huomattavasti myyntihintaansa arvokkaamman kuvan.

Aqua Fish -myyntipakkauksen sisältö

Aqua Fish -myyntipakkauksen sisältö

Myyntipakkauksessa on puhelimen lisäksi mukana selkeä käyttöohje, näytön suoja, USB-kaapeli ja verkkovirta-adapteri (jota ei tosin voi käyttää Suomessa) sekä kuulokkeet. Kuulokkeet ovat todella huonolaatuiset – eivät ainakaan minulla pysy korvissa paikoillaan ja laatuvaikutelma kaikilta osin on huono. Tyhjää paremmat kuitenkin.

Intexin sivuilta löytyvät puhelimen tarkat speksit, jos ne kiinnostavat.

Puhelin on vastannut odotuksia ja olen hankintaan erittäin tyytyväinen.

Antti suosittelee.

 

Raspberry Pi – ensikokemukset

Hankin Raspberry Pi:n joulukuussa 2012. Nyt lienee aika tehdä lyhyt yhteenveto tekniikkaperheen kuopuksen käytöstä. Valitsemani kokoonpano löytyy täältä.

Yritin aluksi asentaa Raspbianin Installerilla, mutta törmäsin juuri siihen ongelmaan mitä odotinkin eli en saanut verkkoyhteyttä luotua langattomasti (ethernet-kaapelia taas ei viitsinyt vetää olohuoneeseen eteisestä). Todettuani haasteen kirjoitin SD-kortille Raspbian Imagen ja asensin sen suoraan siitä. Kaikki meni heittämällä, Netwjork Pico USB-WiFi-dongle ja Rapoo E2700-näppäimistö alkoivat toimimaan ilman eri säätämistä.

Jo asennusvaiheessa totesin Rapoo E2700 -yhdistelmänäppäimistön heikkouden – se on aivan liian pieni mihinkään järkevään käyttöön. Lisälaitteita noutaessani Verkkokaupasta ihmettelin noutotiskillä, että tulipas tehtyä virhe – kuvista loin itselleni mielikuvan karkeasti normaalikokoisesta näppäimistöstä, jossa numeropadi on korvattu kosketuslevyllä (laitteen strategiset mitat ovat 25.4 x 8.2 x 0.58 cm). Käytettävyysongelmat tulevat esiin kahdella tavalla; 1) painikkeet ovat niin pieniä, että virheettömästi kirjoittaminen vaatii erityistä keskittymistä ja katseen kohdistamista näppäimistöön (mikä tekee operoinnista toivottoman hidasta) 2) kosketuslevyn vahinkokontaktit aiheuttavat ärsyttäviä skrolliefektejä etenkin terminaalissa.

Kaavailin Raspberry Pi:tä lähinnä olohuoneen mediatoistimeksi ja siihen käyttöön se näyttäisi juuri ja juuri sopivankin. Videotoisto toimii ilman eri ongelmia, joskin toiston käynnistämistä varten on hyvä tehdä pieniä säätöjä (tästä ehkä lisää myöhemmin). Tiedostojen siirtäminen (langattomasta) kotiverkosta Raspberryn SD-kortille onnistuu esim. SCP:llä tai SFTP:llä.

Lupaavasta alusta huolimatta Raspberry on ollut lähes täysin käyttämättömänä, joka ei tullut yllätyksenä koska kyseessä oli lähinnä heräteostos. Yritän vielä kesän aikana aktivoitua laitteen käyttöön ja tuunaukseen, mutta sen epäonnistuessa tiemme eronnevat.

Ylioppilaskirjoitukset sähköisesti vuonna 2016

Ylioppilaskokeiden toteuttamista sähköisesti on suunniteltu jo vuosia. Hyödyt tästä ovat ilmeiset, mutta näemmä haasteita on enemmän kuin tarpeeksi, koska ensimmäisiä toteutuksia saa odottaa vielä kolme vuotta. Ylioppilaskirjoitukset kokonaisuudessaan on toteuttaa sähköisesti vuonna 2019 (lähde: Yle Kainuu).

Seuraan tätä ylioppilaskirjoitusten sähköistämistä erityisellä mielenkiinnolla, koska osallistuin kaverini kanssa Venture Cup yritysideakilpailuun vuonna 2004 juurikin ohjelmistolla, jota käytettäisiin ylioppilaskirjoituksissa. Tuolloinen ”asiantuntijaraati” piti ideaa naurettavana ja totesi, että mikäli sähköinen toteutus joskus näkee päivänvalon, pienillä tai startup-yrityksillä ei olisi tuohon kenttään mitään asiaa. Lienee sanomattakin selvää, mitä ajattelin palautteesta, tuomaristosta ja sitä kautta koko kilpailusta. Myönnettäköön, että olimme tuolloin edellä aikaamme.

iPhone 4 ja kotipainikkeen korjaus


Tunnetusti Applen iPhone-puhelimien yksi suurimmista heikkouksista on kotipainikkeen toiminnan loppuminen jossain vaiheessa puhelimen käytön elinkaarta. Itselläni iPhone 3G:stä kotipainike sanoi sopimuksen irti n. kahden vuoden kohdalla, iPhone 4 kohdalla jo puolentoista vuoden jälkeen. Harkitsin jo iPhone 5:n hankkimista kunnes törmäsin kotipainikkeen ”uudelleenkalibrointiin” – sen tehtyäni kotipainike on toiminut lähes kuin uudessa puhelimessa. Totta vai kuvitelmaa, en ole varma, mutta mielestäni painike toimii nyt, eikä myöskään maksanut mitään.

iPhone 4 kotipainikkeen uudelleenkalibrointi:
1) Avaa jokin puhelimen alkuperäisistä sovelluksista, kuten Sää tai Pörssi
2) Paina virtapainiketta niin kauan, kunnes ”sammuta” teksti tulee näytölle
3) Vapauta virtapainike
4) Paina ja pidä kotipainiketta pohjassa niin kauan, kunnes näyttö palaa ikoninäkymään
5) Valmis

Mikäli tämänkään operaation jälkeen kotipainike ei ala toimia, vaihtoehdot ovat vähissä. Valtuutetut Apple-huollot korjaavat ilomielin kotipainikkeen pientä korvausta vastaan, mikä on käsittääkseni n. 200 euroa.

Itseäni ihmetyttää kaksi asiaa. Miksi kotipainike ei kestä normaalia kulutusta paria vuotta pidempään? Miksi tämä kotipainike pitää ”kalibroida”? Painikkeen tilathan ovat ”painettu” tai ”vapautettu” – kosketusnäytön kalibroinnin suhteen tässä olisi jotain järkeä. En ymmärrä. Epäilen näiden olevan osa Applen pakkomyyntistrategiaa, kuten ohjelmistopäivitykset > 2 vuotta vanhoihin iPhoneihin, jotka renderöivät puhelimen niin hitaaksi, ettei sitä järkipäinen enää käytä.

 

Raspberry Pi tuli taloon

(c) Farnell

Raspberry Pi ei tietotekniikkaan perehtyneiden keskuudessa juuri esittelyitä kaipaa. Kyseessä on siis luottokortin kokoinen, kiitettävillä laajennusmahdollisuuksilla varustettu ja versiosta riippuen vain 25-35 euroa maksava tietokone (lue lisää: Raspberrypi.orgWikipedia, Hilavitkutin, Verteksi-blogi). Seurailin Raspberry-huumaa pitkään sivusta, mutta murruin lopulta ja päätin hankkia laitteen ihan puhtaasta mielenkiinnosta ja kokeilunhalusta. Ajatuksena on parkkeerata laite olohuoneeseen niin, että voin käyttää 40-tuumaista HD-televisiota näyttönä ja komentaa laitetta sohvalta käsin. Käyttöä ajattelin löytyvän web-selailusta, irkkauksesta ja videotoistosta.

Raspberry Pi toimitetaan ilman virtalähdettä tai mitään muutakaan lisälaitetta, eli jokainen hankkii erikseen tarvitsemansa tarvikkeet. Rakentelin oman ”starterkittini” Farnellin ja Verkkokaupan valikoimista:

Raspberry Pi Model B 512MB (Farnell), 36,27€
Multicomp -kotelo, läpinäkyvä (Farnell), 5,94€
Rapoo 2700 langaton näppäimistö kosketuslevyllä (Verkkokauppa.com), 49,90€
Fuj:tech HDMI -kaapeli (Verkkokauppa.com), 9,90€
Netwjork Pico 150Mbps – USB langaton WLAN-sovitin (Verkkokauppa.com), 13,90€
Transcend 16GB Class 10 – SDHC-muistikortti (Verkkokauppa.com), 19,90€

Yhteensä koko setille tuli hintaa 135,81€, eli loppujen lopuksi ei tästä ihan superhalpaa tietokonetta rakennettukaan :). Median pyörittämiseen olisi sopinut jopa paremmin AppleTV + XBMC ja hintakin olisi ollut vain satasen.

Raspberry Pi ja olohuoneen Sony 40″ FullHD

Asennus sujui melkein ongelmitta (niistä ehkä myöhemmissä kirjoituksissa). Seuraavaksi mietiskelemään niitä oikeita käyttökohteita.

Lisätietoa hankintojen ja asennuksen tueksi:
Yhteensopivat SD ja SDHC -kortit
Tuetut USB-näppäimistöt
Raspbianin asennus SD-muistikortille